Vapaaehtoistyö elämäntapana
Oletko sinä koskaan tehnyt vapaaehtoistyötä? Tämä aihe on minulle lähellä sydäntä, varmasti myös siksi että olen toiminut vuosia aktiivisesti vapaaehtoistyön kentällä. Vapaaehtoistyötä on todella, siis todella monenlaisia mahdollisuuksia tehdä ja toteuttaa. Mutta miksi, saattaa joku kysyä?
Vapaaehtoistyö on tarjonnut minulle monenlaisia mahdollisuuksia – olen oppinut todella paljon uusia asioita, tutustunut erilaisiin uusiin ihmisiin ja elämäntilanteisiin, verkostoitunut, kouluttautunut, nauranut, nauttinut, itkenyt, turhautunut. Olen seisonut tuntikausia Suomen rajalla jakamassa kondomeja ja puhumassa turvaseksistä, kouluttanut ammattiyhdistystoimijoita ja osallistunut itse erilaisiin koulutuksiin, kerännyt lähikaupan aulassa lahjoituksia turvakodille. Voisin todeta, että olen tehnyt erilaista vapaaehtoistyötä paljon, mutta saanut sen kautta itse vielä hurjan paljon enemmän. Vapaaehtoistyötä pystyy tekemään erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä (suuri osa järjestöistä toimii pitkälti nimenomaan vapaaehtoisvoimin), kaupunginosayhdistyksissä, klubeissa, ammattiyhdistyksissä ja varmasti ihan vaikka omassa naapurustossa. Ennen kaikkea vapaaehtoistyö vaatii halua auttaa muita – keinot ja toimet voivat olla hyvinkin pieniä, mutta silti valtavan merkittäviä.
Oman ”vapaaehtoistyöurani” ajattelen aloittaneeni ammattiyhdistystoiminnan parissa – se oli pitkään iso osa elämääni. Ammattiyhdistystoiminnan mukana verkostouduin ympäri Suomea eri työpaikoissa työskentelevien sote-alan ammattilaisten kanssa, sain koulutusta ja opin paljon uutta mm. yhdistystoiminnasta. Ammattiyhdistystoiminta on antanut minulle paljon, mutta tällä hetkellä en koe sitä enää omaksi ja olenkin sittemmin siirtynyt muiden asioiden pariin.
Sosionomiopintoihin kuului vapaaehtoistoiminnan harjoittelu ja sitä varten hakeuduin vapaaehtoiseksi Hiv-tukikeskukseen (sittemmin Hivpoint) Helsinkiin.. Jälleen voin todeta, että Hivpointin vapaaehtoistoiminnan kautta olen saanut upeita ihmisiä elämääni, oppinut paljon uutta ja olen saanut korvaamattomia kokemuksia jakaessani turvaseksin ilosanomaa ympäri Suomea. Olen ollut mukana useissa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla – ständeillä keskustelemassa ja jakamassa tietoa, sekä tottakai turvaseksipakkauksia.
Olen myös mukana Lions- toiminnassa. Sen kautta olen saanut olla tekemässä hyvää minulle tärkeässä kaupunginosassa – Pohjois-Haagassa. Olemme järjestäneet keräyksiä turvataloon, jakaneet lähikouluihin stipendejä ja organisoineet erilaisia tapahtumia lähialueella. Lisäksi klubimme tekee aktiivista työtä Keniassa, jossa lahjoitetuilla aurinkokeittimillä valmistetaan ruokaa auringonvaloa hyödyntäen. Lions- toiminnalla on maailmalla ja Suomessa pitkät perinteet ja olen ylpeänä jatkamassa sitä perintöä.
Lisäksi ajattelen, että aktiivisesti politiikassa mukana toimiminen – poliittisissa yhdistyksissä toimiminen ja sen ympärillä erilaisten tapahtumien järjestäminen, on myös omanlaistaan vapaaehtoistoimintaa. Politiikassa mukana oleminen on keino vaikuttaa ja samalla tuoda omia näkemyksiään esille. Ei ehkä vapaaehtoistyötä perinteisesti ajatellulla tavalla, mutta en jättäisi mainitsematta.
Vaikka vapaaehtoistoiminta usein vie aikaa – olen itse pystynyt tekemään sitä omannäköisesti, omilla resursseillani ja omaan elämäntilanteeseen sopeuttaen. Kaikille on varmasti mahdollisuuksia osallistua jos vain haluaa. Minulle tästä on muodostunut elämäntapa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että esimerkiksi tänään saimme olla edistämässä pienen, mutta merkityksellisen Äimä ry:n asiaa. Pienistä teoista kasvaa iso virta, eikä se ole lainkaan hassummin sanottu.
Kuvat – Anu Puustinen
Anu Puustinen 